Kulta

KULTA

Kaikki oman mallistomme kultasormukset valmistetaan 100% kierrätyskullasta. Jotta kullasta saadaan tarpeeksi kovaa korun valmistukseen, siihen seostetaan muita metalleja. Eri kullan sävyjä varten seosaineet tai niiden määrät vaihtelevat. Keltakultaa saadaan seostamalla kultaan hopeaa ja kuparia. Jos halutaan valmistaa punakultaa (myös termiä ruusukulta käytetään), seoksen kuparipitoisuutta lisätään. Valkokultaa tehdään lisäämällä kultaan esimerkiksi palladiumia. Nimestään huolimatta valkokulta ei ole täysin valkoista, vaan seoksesta riippuen harmaata tai kellertävää.

Valkokultakorut pinnoitetaankin rhodiumilla, jotta aikaan saadaan kauniin valkoinen sävy. Pinnoituksessa rhodium-metalli kiinnittyy valkokultaan elektrolyyttisesti. Tämä pinnoite kuluu kuitenkin normaalissa arkikäytössä.

Edellä mainittujen lisäksi omalla pajallamme valmistetaan myös samppanja-kultaa. Tämä seos on sävyltään valko- ja keltakullan välimaastossa. Samppanja-kulta on omien seppiemme salainen resepti.

Suomessa kultakorut ovat pääsääntöisesti 14 ja 18 karaatin kultaa. 14 karaatin kullan seoksessa hienokullan osuus on 58,5% ja sen leima on 585. 18 karaatin kullassa hienokullan osuus on 75% ja sen leima on 750. 14K kulta on näistä kahdesta kovempaa ja kevyempää seosta, ja 18K kulta taasen hieman painavampaa ja elastisempaa. Suurin osa oman mallistomme sormuksista valmistetaan 14K kullasta juuri kovuuden ja kestävyyden johdosta.

Mohsin kovuusasteikolla 14K kulta voidaan sijoittaa luokkaan 2,5-3.

Vinkkejä kotikäyttöön

Kultaisia koruja voidaan pinnoittaa valkoisella tai mustalla rhodiumilla. Pinnoitteet eivät kuitenkaan ole ikuisia, ja kuluvat käytössä yksilöllisesti. Pinnoitteen kulumista nopeuttavat esimerkiksi erilaiset kosmeettiset tuotteet sekä ihon yksilöllinen pH. Lisäksi korona-aikana runsas käsidesin käyttö voi nopeuttaa pinnoitteen kulumista. Suositeltua on, että koru puetaan päälle vasta esimerkiksi hajuveden ja hiuslakan lisäämisen jälkeen. Korut on suositeltavaa myös ottaa pois esimerkiksi urheillessa tai siivotessa. Näin kuluminen ei tapahdu yhtä nopeasti, ja säästytään myös suuremmilta vaurioilta, kuten kivien irtoamisilta.

Kulta on suhteellisen pehmeä metalli. Näin ollen ajan kanssa käytössä sormus naarmuuntuu ja ”mattautuu”. Tällainen mattautuminen on normaalia kaikille kiillotetuille sormuksille. Siksi sormus ei enää kiillä samalla tavalla, kuin ostettaessa. Kultasormusta ei kannata käyttää esimerkiksi titaanisen tai hopeisen sormuksen rinnalla, sillä eri vahvuiset metallit kuluttavat tällöin toisiaan.

Jotta koruun saisi alkuperäisen kiillon, siihen pitää tehdä naarmujen poishionta ja mekaaninen kiillotus kultasepän toimesta. Sormus voidaan myös takoa tai viilata pinnaltaan rouheammaksi. Tämä kuviointi kuitenkin kuluu myös käytön myötä, mutta sormuksen huollon yhteydessä tämäkin pintakuviointi voidaan entisöidä. Sormuksen huolto pidentää sormuksen ikää, ja huollolla sormuksesta saadaan aivan uuden näköinen.

Kulta- ja timanttisormuksille suosittelemme huoltoa vuosittain. Huollon aikana sormus käy läpi puhdistuksen, rasvanpoiston ja kiillotuksen. Lisäksi valkokultainen sormus pinnoitetaan uudelleen rhodiumilla. Kivellisten sormusten kohdalla tarkistamme myös kivien istutukset, siltä varalta, että nämä ovat käytössä päässeet vaurioitumaan.