Hopea

HOPEA

Hopea on valkoinen metalli, jota käytetään paljon koruissa. Hopea on suosittu metalli myös edullisuutensa puolesta. Ominaisuuksiltaan hopea on melko pehmeää ja venyvää sekä helposti taottavaa. Tavallisimmin hopeakoruissa käytetään 83% tai 92,5% hopeaa, jolloin loppuosa seoksesta on kuparia. Jalometallit ovat sellaisenaan liian pehmeitä korukäyttöön, joten näitä seostetaan muilla metalleilla. Leimat ilmoitetaan promilleina, ja ovat tässä kohden näin ollen 830 ja 925.

Oman valikoimamme hopeakorut ovat kaikki 925 hopeaa, jota kutsutaan myös Streling Silver-nimityksellä. 830 hopea on yleisempää pöytähopeiden kohdalla. Hopeakorun kohdalla on keskeistä huomioida, että hopealle ominaista on tummuminen.

Mohsin kovuusasteikolla hopea voidaan sijoittaa luokkaan 2,5-3.

Vinkkejä kotikäyttöön

Hopealle ominaista metallina on tummuminen. Tämä johtuu kemiallisesta reaktiosta ilman ja ihon kanssa. Tummumisen syy on korun pinnalle kertyvä hopeasulfidikerros, joka syntyy hapen reagoidessa ilmassa olevan rikkivedyn kanssa. Myös kosmetiikka (käsirasva, hiuslakka, hajuvesi, jne.) vaikuttavat hopean tummumiseen, ja tästä johtuen esimerkiksi hajuvesi ja hiuslakka on suositeltavaa lisätä ennen korujen pukemista. Myös klooratussa vedessä uiminen tai joutuminen kosketuksiin voimakkaiden puhdistusaineiden tai kemikaalien kanssa tummentavat hopeaa. Joillain ihmisillä ihon pH aiheuttaa sen, että hopea tummuu nopeammin kuin toisilla. Hopeakoruja tai – esineitä voi kiillottaa kotona esimerkiksi Hagerty-kiillotusnesteellä tai Hagerty-kiillotusliinalla. Nesteen kanssa kannattaa kuitenkin olla maltillinen, sillä usein käytettynä tämä saattaa syövyttää korun pintaa. Liina on hellävaraisempi ratkaisu. Voimakkaasti tummuneet korut ja esineet kannattaa jättää ammattilaisen huollettaviksi.

Yksi keino suojata hopeakorua tummumiselta, on tehdä siihen rhodiumpinnoite. Pinnoite ei kuitenkaan ole ikuinen. Hopeakoruja kannattaa myös säilyttää mahdollisimman ilmatiiviissä rasiassa, kangaspussissa tai muovipussissa, jotta korut eivät pääse hapettumaan. Eri materiaalia olevia koruja ei kannata säilyttää sekaisin keskenään.

Hopea on suhteellisen pehmeä metalli. Näin ollen ajan kanssa käytössä sormus naarmuuntuu ja ”mattautuu”. Tällainen mattautuminen on normaalia kaikille kiillotetuille sormuksille. Siksi sormus ei enää kiillä samalla tavalla, kuin ostettaessa. Vaikka kotikäyttöisillä puhdistusaineilla korusta saakin tummentumat pois ja siten korun ”kiiltävämmäksi”, naarmuja nämä eivät kuitenkaan poista. Jotkut hankaavat aineet saattavat itseasiassa lisätä naarmuja. Hopeasormusta ei kannata käyttää esimerkiksi teräksisen tai titaanisen sormuksen rinnalla, sillä tällöin hopea pehmeämpänä metallina kuluu ja naarmuuntuu nopeammin. Jotta koruun saisi alkuperäisen kiillon, siihen pitää tehdä naarmujen pois hiominen ja mekaaninen kiillotus.

Hopeakoruja voidaan myös pinnoittaa puna- tai keltakullalla. Pinnoitteet eivät ole ikuisia, ja kuluvat käytössä yksilöllisesti. Pinnoitteen kulumista nopeuttavat tummumisen tavoin erilaiset kosmeettiset tuotteet sekä ihon yksilöllinen pH. Korut on suositeltavaa myös ottaa pois esimerkiksi urheillessa tai siivotessa. Näin kuluminen ei tapahdu yhtä nopeasti, ja säästytään myös suuremmilta vaurioilta, kuten kivien irtoamisilta.